Sijoitukset Suomessa: mihin kannattaa sijoittaa ja miten valita rahasto, ETF tai osakkeet

Mihin kannattaa sijoittaa 1 000, 10 000 tai 100 000 euroa?

Summa ei muuta perusperiaatetta, mutta se vaikuttaa siihen, mikä on käytännössä järkevää. IS:n haastattelemien sijoittajien mukaan summien ei tarvitse olla suuria, ja sijoitukset kannattaa hajauttaa.

• Pienissä kuukausierissä indeksirahaston kuluttomuus voi olla etu ETF:ään verrattuna.
• Yksittäisillä osakkeilla sama hajautus vaatisi useita ostoja, ja jokaisen kaupan kulu painaa pientä summaa suhteessa enemmän.
• Jos teet harvempia ja suurempia ostoja, ETF on Financerin mukaan usein parempi valinta.
• Periaate pysyy samana, mutta hajautus eri omaisuuslajeihin ja maantieteellisille alueille korostuu. Myös verotuksen korkeampi porras voi tulla vastaan suurilla voitoilla.

Mikä on ETF ja kumpi kannattaa valita: rahasto vai ETF?

ETF eli Exchange Traded Fund on pörssinoteerattu rahasto. Sen osuuksia ostetaan ja myydään pörssissä osakkeen tavoin reaaliajassa. Tavallisen rahaston osuudet merkitään ja lunastetaan rahastoyhtiön kautta. Molemmat voivat seurata indeksiä passiivisesti.

Mihin ETF:ään kannattaa sijoittaa, riippuu kohdeindeksistä, kuluista ja osuuslajista. Aineistossa ei ole ajantasaista vertailua yksittäisistä ETF:istä, joten tämä opas ei nimeä voittajaa.

• Valitse indeksirahasto, jos säästät pieniä summia kuukausittain ja haluat välttää kauppakohtaiset kulut.
• Valitse ETF, jos teet harvempia ja suurempia ostoja, haluat laajemman valikoiman tai käytät osakesäästötiliä.
• Kasvuosuus (Acc) vai tuotto-osuus (Dist): Kasvuosuus sijoittaa osingot uudelleen, ja veroa maksetaan vasta myyntihetkellä. Tuotto-osuus maksaa osingot sijoittajalle.
• Yhdysvalloissa listatut ETF:t: Financerin mukaan EU-sääntely estää suomalaista yksityishenkilöä ostamasta niitä suoraan. Monelle niistä on kuitenkin eurooppalainen rinnakkaislistaus.

Mihin osakkeisiin kannattaa sijoittaa nyt? Ensin riskit, sitten nimet

Tämä opas ei nimeä ostettavia osakkeita. Aineistossa ei ole ajantasaista yhtiöanalyysia, ja lähteet varoittavat nimenomaan ostoista, jotka perustuvat hypeen tai kurssinousuun.

• Ymmärrä kohde: Sekä Ylen että IS:n haastattelemat sijoittajat toistavat samaa sääntöä: älä sijoita siihen, mitä et ymmärrä.
• Hajauta salkku: OP Median jutussa sijoittaja kertoo, että yhden yhtiön osuus oli 40 prosenttia hänen salkustaan, ja kuvaa sitä valtavaksi riskiksi.
• Varo muoti-ilmiöitä: IS:n haastateltava nostaa kryptovaluutat esimerkiksi kuumasta toimialasta, johon on usein jo liian myöhäistä lähteä, kun lehdet alkavat kirjoittaa siitä.
• Listaamattomat ja startup-yhtiöt: Financerin mukaan listaamattomien osakkeiden jälkimarkkinat ovat pienet, ja osakkeita on vaikeampi myydä. Startup-sijoittamista käsittelevän kirjan kuvauksen mukaan koko sijoitus voi menettää arvonsa.
• Osakkeet rahastopohjan rinnalle: Financerin mukaan valtaosa osakkeita poimivista sijoittajista häviää indeksin tuotolle. Yksittäiset osakkeet kannattaa siksi pitää hajautetun perustan lisänä.

Miten sijoitusten verotus vaikuttaa käteen jäävään tuottoon?

Vero pienentää siis tuottoa, joka lopulta jää käteen.

Kasvuosuudessa veroa maksetaan vasta, kun myyt osuudet. Financerin mukaan kasvuosuus on siksi suomalaiselle yleensä verotehokkaampi, koska osingot sijoitetaan uudelleen ilman väliverotusta.

Hankintameno-olettama tarkoittaa, että myyntivoittoa laskettaessa todellisen ostohinnan sijaan voi käyttää kaavamaista vähennystä. Aineistossa ei ole Verohallinnon lähdettä sen prosenteista tai laskemisesta, joten tarkista säännöt Verohallinnolta ennen myyntiä.

Kaikki tässä mainitut veroluvut ovat julkaisulähteen tietoja, eivät Verohallinnon alkuperäisiä ohjeita.